Laadin 21.1. mielipidekirjoituksen aiheesta keskusteluilmapiirin ala-arvoinen taso turvapaikanhakijakeskustelun yhteydessä. Oulunsalolaislähtöisen dokumenttiohjaaja Mervi Junkkosen uusin teos Jälki elämässä - neljä tarinaa kidutuksesta kirvoitti päivälehtien nettikeskustelupalstoille sellaisen asiattoman kommentoinnin vyöryn, että päätin kirjoittaa vastanäkemyksen aiheesta. Junkkonen itse kertoi Yle:n Aamu-TV:ssä 24.1., että nettikeskustelujen taso on järkyttävä, ja ettei hän itse pysty enää näitä keskusteluja lukemaan.
Tekstini julkaistiin Kalevassa Lukijalta -palstalla ke 25.1. Tämän blogipostauksen otsikko on kirjoitukseni alkuperäinen otsikko.
***
Mihin katosi perspektiivi?
Kyllä Suomessa on vaikeaa. Ei turvapaikanhakijoista saisi
tehdä dokumenttielokuvaa, kun löytyy omastakin takaa kidutettuja;
sähkö on kallista, samoin ruoka ja bensa.
Hammaslääkäriinkin on puolen vuoden jono.
Mihin katosi keskustelun
perspektiivi? Mieluummin jonotan hammaslääkäriin tai maksan
kaksinkertaisen sähkölaskun kuin kärsin tuntiakaan sitä
mieletöntä väkivaltaa ja julmuutta, jota ovat joutuneet kokemaan
tälläkin hetkellä tuhannet Suomessa turvapaikkaa hakevat tai
hakeneet henkilöt. Vangittuna pitäminen, nöyryyttäminen, kivun ja
pysyvien fyysisten vammojen aiheuttaminen, kuolemalla uhkaaminen - ne
ovat kuitenkin eri asioita kuin vastenmielisen suuri polttoainevero.
Kidutusta on myös psyykkinen kidutus, kuten omiin perheenjäseniin
kohdistuvan väkivallan katsomaan pakottaminen. Meillä Suomessa
kukaan ei tule yöllä kotiisi, vangitse perhettäsi ja raiskaa
esikoistasi, koska et luota maasi hallitukseen.
Kidutettujen
palauttaminen nousi uutisotsikoihin kesäkuussa. Ohjaajan
kritisoinnin sijaan onnittelisin Mervi Junkkosta loistavasta ja
ajankohtaisesta aiheen valinnasta. Saihan Junkkosen Hiljainen tila
kiitosta julkaisemisensa 2005 aikoihin, ja aihekin oli näiden
korkeuksien mentaliteetille paremmin sopiva maatilaelinkeinojen
katoaminen.
En kiellä, etteikö Suomen kunnissa olisi
parannettavaa, mutta en lähtisi vertaamaan länsimaisessa
demokratiavaltiossa esiintyviä palvelutason puutteita
ihmisoikeuksien polkemiseen. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen
julistuksen artikla 1 kertoo, että "Kaikki ihmiset syntyvät
vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on
annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan
kohtaan veljeyden hengessä."
Tässä keskustelussa sekä järki
että veljeys tuppaavat unohtumaan. Sen sijaan syyttävä sormi
osoittaa sisällissodista kärsiviin valtioihin, joissa demokratiaa
esiintyy vain sanakirjassa. Hoitakoon itse kidutettunsa - siis nämä
diktatuurit, jotka itse asiassa ovat syypäitä kansalaistensa
kiduttamiseen! Toisaalta, kaikki turvapaikanhakijathan valehtelevat!
Ei ketään kiduteta. Televisiosta olemme saaneet seurata
kahdenkymmenen vuoden ajan lavastettua uutiskuvaa, sillä eihän julmuuksia oikeasti tapahdu.
Heti presidenttikisasta
irti päästyämme alkaa valmistautuminen syksyn kuntavaaleihin.
Nykyistä keskusteluilmapiiriä haistellen voi ennustaa, että teemat
palvelujen kohentamisesta kunnissa ja ulkomaalaispolitiikka asettuvat
vastakkain. Muistakaamme, että turvanpaikanhausta ja maahanmuutosta
ei päätetä kuntaelimissä, vaan ne kuuluvat sisäasiainministeriön
ja maahanmuuttoviraston toimivallan piiriin.
Hilkka
Haaga
medianomi, kotiäiti
Vasemmistoliitto, Oulu
No comments:
Post a Comment