27.1.2012 Ajan hengen mukaan: Äänestysohje, olkaa hyvä!

Jäikö oma ehdokas rannalle presidentinvaalien mittelössä? Tämä teksti on suunnattu Sinulle, joka et vielä tiedä kumpaa presidentinvaalien kakkoskierrokselle päässyttä ehdokasta äänestäisit. Iltapäivälehdet ja blogit pursuavat asiakysymyksiin perustuvia äänestysohjeita. Vastaiskuna esittelen nyt luomani erilaisiin arvoihin ja tekijöihin perustuvan matemaattis-filosofisen äänestysohjeen. Tarvitset vain paperia ja kynän.

Yhteinen tekijä

Ehdokkaissa on siis varsin paljon samaa, jolloin vertailu on vaikeaa. Kumpikin on ihan miellyttäviä. Kummallakin on jonkinlainen cv. Molemmat ovat miehiä. Molemmilla on uraa kotimaan ja ulkomaan tehtävissä. Kumpikin pitää kravattia. Kumpikin on harmaantunut. Kummankin mielestä vastakkainasettelun aika on ohi. Vaalitenteissäkin toisena ääneen päässyt on vain paremmalla tavalla samaa mieltä kuin ensimmäinen vastaaja. Tämä tekijä siis kannattaa ohittaa kokonaan. Kummallekin miinuspiste.

Puuttuva tekijä

Pekalta puuttuu vaimo, Saulilta empatia. Pekalta puuttuu vaalirahaa (toistaiseksi). Saulilta puuttuu... Pluspiste sille, jolta mielestäsi puuttuu enemmän (pitäähän nyt urheiluhengen nimissä olla heikomman puolella).

Käänteentekijä

Sauli on jo kertaalleen vetäytynyt valtakunnanpolitiikasta. Pekkakin kävi pois eduskunnasta. Pluspiste sille, jonka comeback politiikkaan kuuden vuoden jälkeen tuntuu vastenmielisemmältä, kuin se, että hän istuisi presidenttinä nämä kuusi vuotta ja häipyisi vähin äänin ansaitulle eläkkeelle.

Inhimillinen tekijä

Olisi hauskaa nähdä ehdokkaiden joko hermostuvan, nauravan tai itkevän. Nyt Sauli on vain huolestuneen näköinen ja Pekka tyyni sielunhoitaja. Kaksi pistettä sille, kumpi ensin menettää malttinsa väittelyssä tai syyllistyy aitoon tunteenpurkaukseen tai tekee iltapäivälehdille tunnustuksen tyyliin "minua kiusattiin lapsena".

Sateentekijä aka. yli-inhimillinen tekijä
Miinuspiste sille, joka kansan johtajaksi päädyttyään potentiaalisemmin vakuuttuisi omista kyvyistään hallita säätä tai muita luonnonilmiöitä.

Rhesustekijä

Verenluovutuksessa rhesus-tekijältään miinusmerkkinen veri ei haittaa plusmerkkistä verensaajaa, mutta plusmerkkinen veri saa miinusmerkkisessä henkilössä aikaan komplikaatioita. Vähä niinku et homoja ei haittaa jos joku on hetero, mut heteroja voi haitata jos joku on homo. Ohje kuitenkin kuuluu näin: Piste sille, joka luovuttaa verta säännöllisesti. Ai niin mut Pekka ei saa luovuttaa, ku sillon se Antoonio sillai sen kaa! Piste myös sille, jota syrjitään tässä(kin) asiassa.

Jeesus-tekijä aka. suhde uskontoon

Sauli palvoo rahaa, Pekka on opetellut Raamatusta ne kohdat joissa puhutaan homoista. Sauli rukoilee kun on tiukka paikka. Pekan mielestä "voi olla jotain". Ohje: piste sille, kumman katsomus tuntuu omemmalta. Vaihtoehtoisesti voit antaa miinuspisteitä teennäisestä hurskastelusta oman maun mukaan.

Ihmeidentekijä aka. vaalilupaukset

Saulin mielestä yhteiskunnan suurin ongelma on lasten ja nuorten syrjäytyminen (koska se tulee niin helvetin kalliiksi yhteiskunnalle!) Sauli on luvannut nimittää työryhmän asian ääreen, mikäli hänet valitaan. Pekalta virallista vaalilupausta en löydä. Videoissaan se puhuu heikoimpien puolustamisesta, että se on presidentin tehtävä. Piste sille, kumpi lupaa antaa.

X-factor

"Se jokin", "tähtiaines". Piste sille, kumpi floppaisi näyttävämmin.

Tasa-arvo
Anna pisteitä sille, kumpi on nyt heikommalla.

Uutuusarvo

Sauli on jo nähty presidenttikisassa. Pekka taas on uusi tekijä. Piste sille, joka ansaitsee tulla presidentiksi jo siitä syystä, että on jaksanut jo kertaalleen nämä iänikuiset tylsät vaalitentit ja typerät repostelut iltapäivälehdissä. Piste myös sille, joka lupautui rääkkiin vaikka ois paljon tähdellisempää tekemistä tuolla Egyptissä.

Raja-arvot

a) puoluerajat ylittävä suosio
b) rajat auki Eurooppaan
c) rajat auki Venäjälle
d) rusketusrajat
e) promillerajat
f) hyvän maun rajat

Pisteytä molemmat ehdokkaat näistä seikoista á 1 pistettä.

Viihdearvo

Presidentti ja tämän ominaisuudet joutuvat ala-arvoisen sketsihuumorin ja parodian kynsiin väistämättä. Ohje: piste sille, kummasta Jope Ruonansuu tekisi herkullisemman imitaation.


JA EI KUN UURNILLE!

En vastaa äänestysohjeen antamasta tuloksesta tai sen vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen.

23.1.2012 Vaalikrapula

Korjattakoon heti otsikon antamaa mielikuvaa. En nauttinut eilen alkoholia. Olin koko päivän toteuttamassa demokratiaa vaalilautakunnassa. Ääntenlaskun, tarkistuslaskun, sinetöinnin ja vaalipaikan siistimisen jälkeen tulin kotiin jännittämään kuinka käy. Totesin, ettei pieni punainen vaikuttaja nuku; syötin vauvan, vaihdoin kuiviin ja tuuditin nyytin uneen tarkan iltarituaalin mukaisesti, istuin sohvalle vaalikatsomoon ja - 100 prosenttia äänistä oli laskettu.

On hienoa kuulua vähemmistöön! Kuulun niihin 44%:iin suomalaisista, joiden ehdokas ei päässyt toiselle kierrokselle. Äänestäminen on kivaa. Mukavaa päästä koppiin toisenkin kerran! Nyt päätös on vaikea: kummalle ehdokkaalle antaisin tukeni? On vaikeaa heittäytyä yhtäkkiä samalla tavalla täydellä sydämellä uuden, ei-oman ehdokkaan kelkkaan. Se vaatii moniaita mediatuokioita: tv-väittelyjä, lehtihaastattelujen lukemista, ennen kaikkea nettigallupeja. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan perusteettoman mustamaalauksen tunnistamista, kavereiden ja sukulaisten mielipiteensyöttöyrityksiä. Oman identiteetin uudelleenrakennusta.

Olen päättänyt olla avoin molempien ehdokkaiden suhteen: tiedän jo, mitkä seikat heissä estivät minua valitsemasta heitä ehdokkaakseni ykköskierroksella. Nyt yritän löytää seikat, jotka pesevät nuo seikat. Tai sitten kirjoitan lipukkeeseen saman numeron kuin viimeksi, "vanhasta tottumuksesta".

Kohdallani vaalikrapula johtuu siis tyhjiöstä, joka seuraa sitä tekemisen meininkiä, jota pääsin maistamaan Rotuaarin vaalikopilla. Oli mahtavaa nähdä ihmisiä. Ei vaan Kohdata. Jutella. Tai oikeammin keskustella. Kuunnella. Paavon kampanja oli minulle myös ensikosketus ihmisten kohtaamiseen poliittisessa mielessä. Huomasin, että meille on selkeä tilaus. Näillä kokemuksilla ja tunteella on hyvä jatkaa syksyllä. Kiitos kanssakampanjoijille!

PS. Kuuden vuoden kuluttua Paavo on 41-vuotias.

20.1.2012 Kahvia talvisodan hengessä

Valtakunta kuhisee. Tv-tenttejä, gallupeja. Mielipidettä kysytään jopa päiväkoti-ikäisiltä. Mustamaalausta, blogikirjoituksia, mukeja, vaalikoneita. Jopa 4 kuukauden ikäinen silmäteräni on osallistunut ja tuonut kontribuutionsa tasavaltaa kuuden vuoden sykleissä ravistelevaan yhteiskunnalliseen tapahtumaan. Lapsiparka - ei sitä paljon vastustella kun äiti ottaa ja pakkaa vaunuihin mukaan talkoilemaan. Puolustuksekseni voin sanoa, että Oulun yliopistossa juuri viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan vauvat nukkuvat paremmin ulkona. Ja ne päiväunet on parin viime viikon ajan nukuttu Rotuaarin vaalikylässä, Paavo Arhinmäen vaalikopilla.

"Talvisodan henkeä" en ole tavannut aikoihin - kunnes kuluneina viikkoina juuri Rotuaarin vaalikylässä. Siellä eri puolueiden toimijat unohtavat oman mukavuusalueensa, kanssatekijöiden sosiaalisen statuksen, sään, omien ja kanssatekijöiden mielipiteiden ristiriidat. Säilyttävät ja jäljittävät sitä yhtä ainoaa vesikopin avainta ja lainaavat keittiövälineitä toisilleen sulassa sovussa. Antavat vinkkejä siitä, missä kannattaa käydä vessassa tai lounaalla vuoronvaihdon yhteydessä. Kun häiritsevästi käyttäytyvä kansalainen meinaa torpedoida kaikkien presidenttiehdokkaiden kampanjat älämölöllään, soitetaan yksissä tuumin virkavalta paikalle poistamaan tämä demokratian vastustaja.

Vaalit huipentuvat ensimmäisen kierroksen äänestyspäivänä, tulevana sunnuntaina. Toimin ensimmäistä kertaa vaalilautakunnassa, ja odotan mielenkiinnolla kuinka ihmiset eri puolueista toimivat puolueettomasti laskiessaan ääniä ja palvellessaan kansalaisia näiden perustuslaillisten oikeuksiensa täyttämisessä. Kirkasotsaisesti nämä poliittisesti eri suuntiin katsovat valveutuneet keittävät yhdessä kahvia ja toteuttavat demokratiaa. Kuinkahan into laantuu osalla toimijoista kakkoskierroksen vaalipäivänä, kun oma ehdokas ei olekaan mukana? Diplomaattisesti kakkoskierrokselta pudonneiden kannattajat kuitenkin hymyilevät ja suorittavat velvollisuuttaan esimerkillisinä oikeudenmukaisen yhteiskunnan pilareina. Kaikki demokratian puolesta!

Ovathan lähes kaikki harrastaneet asioita, joissa edellytetään talkoohenkeä. Usein talkoolaisten sitouttaminen on melkoista uhkailua, lahjontaa ja kiristystä. Jos pyytää harrastusporukkaa talkoilemaan, usein saa vastakysymyksen: "Mitä siitä saa?" Nykyään talkooporukalle tarjottava voileipä/keittoruoka/kahvitarjoilu ei sitten riitä. Kulttuuritapahtumissa saa yleensä vapaalippuja ja T-paidan, jota tulee pitää päällään jos on työvuorossa (seuraavana vuonna sitä kolme kertaa käytettyä t-paitaa ei enää kehtaa pitää, paita muuttuu cooliksi vasta n. 6 vuoden jälkeen, jolloin sillä voi leuhottaa olleensa 'piireissä' jo pitkään). Yhdessä harrastusporukassa kesäisin maksetaan jopa kilometrikorvauksia. Mikä nykyihmiselle enää voi olla niin tärkeää, että hän toimisi vapaaehtoisesti, kirjaimellisesti vapaaehtoisesti ilman vastikkeita? Mitkä yhdistykset, seurat tai järjestöt ovat niitä, joissa talkoolaisia riittää? Pysähdyin tänään Rotuaarilla Vasemmiston kopilla kyselemässä huomisia talkooaikoja ja join röyhkeästi kupin kahvia. Tuoretta. Kun ei ollut nyt itsellä vuoro. Omalla vuorolla ollessa ei kyllä kehtaa juoda kun niitä jäähtyneitä liruja.

Vaalilautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien koulutuksessa tiistaina valistuin, että ao. toimitsijat saavat korvauksen vaalipäivänä tekemästään työstä. Korvaus on parinsadan euron huiteilla, eli ei kummoinen tuntipalkka päivän pöjötyksestä, ja siitä vähennetään vielä sivutulon vero ja puoluevero. Mutta että se siitä vapaaehtoisuudesta, tässäkin asiassa. Ja äkkiähän tuosta laskee vaalitoimitsijoista aiheutuvat kustannukset Oulun alueella: 41 vaalilautakuntaa kertaa viisi jäsentä kussakin (+ 5 varajäsentä). Kallista tämä demokratian toteutuminen! Kannatan vastaisuudessa keittolounasta ja kahvia.